Lauantaina 23.5.2026 joukko Kirkkonummen Komeetan jäseniä suuntasi Kaarinaan tutustumaan Avaruuspuisto Väisälään, joka toimii historiallisen Tuorlan observatorion alueella. Retkelle osallistui 15 tähtitaivaan ystävää, ja aurinkoinen sää suosi vierailijoita koko päivän.
Pimeän aineen jäljillä planetaariossa
Vierailun avasi planetaarioesitys, jossa sukellettiin pimeän aineen mysteereihin. Esityksessä käytiin havainnollisesti läpi, mitkä havainnot ovat johtaneet päätelmään pimeän aineen olemassaolosta — ja miten sitä pyritään nykyään havaitsemaan muun muassa CERNin kokeissa. Planetaario tarjosi upean tavan kokea aihe kokonaisvaltaisesti.
Kierros Yrjö Väisälä -museossa
Planetaarion jälkeen siirryimme Yrjö Väisälä -museoon, jossa pääsimme tutustumaan suomalaisen tähtitieteen ja optiikan uranuurtajan elämäntyöhön sekä Tuorlan observatorion historiaan.
Yrjö Väisälä (1891–1971) syntyi Kontiolahdella ja kiinnostui tähtitaivaasta jo kouluaikana Joensuussa. Hänestä tuli Turun yliopiston fysiikan professori vuonna 1924, ja myöhemmin hän ryhtyi hoitamaan myös tähtitieteen professuuria. Vuonna 1952 hän perusti Tuorlan observatorion korvaamaan Turun Iso-Heikkilän tähtitornia, jossa valosaaste oli alkanut haitata havaintoja. Väisälä johti observatoriota kuolemaansa saakka.
Väisälä oli poikkeuksellinen monitoimimies: hän kehitti geodesian etäisyysmittausmenetelmiä, joita hyödynnetään edelleen muun muassa GPS-järjestelmissä, ja valmisti maailman huippuluokan optiikkaa. Yhdessä myöhemmän seuraajansa professori Liisi Oterman kanssa hän löysi tuotteliaimpina vuosinaan enemmän pikkuplaneettoja kuin kaikki maailman muut observatoriot yhteensä. Hänen mukaansa on nimetty muun muassa Kuun kraatteri, asteroidi 1573 Väisälä sekä neljä komeettaa.
Suomen suurin optinen kaukoputki
Retken kohokohtiin kuului vierailu kahteen alueen tähtitorneissa. Alueen korkeimmassa tähtitornissa pääsimme ihailemaan Suomen suurinta optista kaukoputkea, jonka pääpeilin halkaisija on yli metrin. Kyseessä on Dall-Kirkham-tyyppinen kaukoputki, ja se oli varsin vaikuttavan kokoinen. Muita saman kokoluokan kaukoputkia Suomessa ei taida olla kuin Ursan Tähtikallion Astrofox. Tuorlan jättikaukoputki ei ole tällä hetkellä aktiivikäytössä, mutta sen käyttöä yleisönäytöksiin suunnitellaan. Tornin huipulta aukesivat myös hienot maisemat joka suuntaan.
Tutustuimme myös alueen toiseen, pienempään tähtitorniin, jossa on Schmidt-Väisälä-tyyppinen kaukoputki. Kaukoputkeen on asennettu kamera. Schmidt-Väisälä-kaukoputki on erityisen kiinnostava siksi, että Yrjö Väisälä kehitti kyseisen teleskooppityypin itsenäisesti jo ennen Bernhard Schmidtiä, mutta ei vaivautunut julkaisemaan keksintöään pitäen ideaansa liian ilmeisenä.
Kalliotunneli — Väisälän optinen laboratorio
Päivän päätti vierailu observatorion alla sijaitsevaan kalliotunneliin, jota Yrjö Väisälä aikanaan käytti optisena laboratoriona. Tunnelin tasainen lämpötila ja tärinättömyys tekivät siitä ihanteellisen ympäristön tarkkaan optiseen työhön ja geodesian vaatimiin interferenssimittauksiin. Tunnelissa toimii yhä Opteon Oy:n optiikkahiomo — yksi maailman tarkimmista suuroptiikan hiojista ja hieno osoitus siitä, että Väisälän perintö elää käytännön työssä tänäkin päivänä.
Kiitos kaikille 15 osallistujalle onnistuneesta retkipäivästä!